Leffa-arvostelu : Divergent - Outolintu

Leffa-arvostelu: Divergent - Outolintu

Juoni: Tulevaisuuden sodan jälkeisessä Chicagossa yhteiskunta on jaettu viiteen eri ryhmään heidän luonteenpiirteidensä perusteella. Soveltuvuustestin jälkeisessä valintatilaisuudessa nuorten tulee päättää, jäävätkö he siihen ryhmään, johon he ovat syntyneet vai jättävätkö he perheensä ja vaihtavat toiseen ryhmään.

  Vaatimattomiin, toisia auttaviin, syntynyt Tris tekee omassa valintatilaisuudessaan päätöksen liittyä Uskaliaisiin, kaupunkia vartioivien ryhmään. Paitsi että Trisin tulee taistella yhdessä muiden tulokkaiden kanssa tiensä läpi kaksiportaisen koulutussysteemin saadakseen jäädä, hän joutuu myös kamppailemaan pitääkseen testinsä tuloksen salassa: Tris on yksi harvinaisista divergenteista. Ihminen, joka ei kuulu suoranaisesti mihinkään ryhmään tai pelkää mitään. Kaupungissa kuitenkin velloo kolmas, suurin uhka: valtataistelu kaupungin johtamisesta Vaatimattomien ja Terävien välillä, jonka seurauksena kaikkia divergentteja odottaa kuolema.

Divergent - Outolintu perustuu samannimiseen vuonna 2011 julkaistuun Veronica Rothin romaaniin. Divergent on ensimmäinen osa kirjatrilogiaa, jonka toisen osan elokuvaversio tulee teattereihin vuoden kuluttua. Kolmas ja viimeinen osa tullaan jakamaan kahdeksi elokuvaksi.
Pidin: Visuaalinen ilme on yleisesti ottaen hieno ja soundtrack oikein toimiva: Skrillex ja Ellie Goulding saivat hymyn huulille kesken elokuvan katselun. Näyttelijöistä pidän ehkä eniten koko elokuvassa: Shailene Woodley etunenässä teki oikein hienon roolisuorituksen. Leffan hahmot ovat mieleenpainuvia ja 2h 20min:ssa niihin pääsee jotenkin harvinaisen syvälle ja lähelle. Vaikka yhtäläisyydet Nälkäpeliin myös ärsyttivät, niin kyllä muhun silti tän tyyppiset elokuvat uppoo kuin veitsi sulaan voihin. Eli joo jatko-osia odottelen jo... :)

En pitänyt: Divergent on kuin Nälkäpelin pikkusisko: se tunkee mukaan isojen tyttöjen juttuihin, silloin kun sitä ei yhtään kaivata, mutta myöhemmin, toisinaan, se on oikein hauskaa ja hellyttävää seuraa. Liikaa samankaltaisuuksia näiden kahden elokuvan välillä: dystopia, jossa ihmiset jaetaan tiukkoihin ryhmiin; päähenkilönä vahva naishahmo, joka on oi niin erilainen ja erikoinen kaikista muista ja lopulta pelastaa päivän ja tuo rauhan. Divergentista saa myös vahvoja Harry Potter (valintatilaisuus) ja Inception -viboja (kahdestaan pelkohallusinaatioihin meneminen). Juonesta en uskalla sanoa muuta kuin, että ennalta-arvattava, koska en ole kirjaa lukenut. Taistelut on koreografioitu aika kökösti mielestäni eikä lavastuskaan oo mitään elokuvataiteen riemujuhlaa. Sit tämmöset pienet raivostuttavat seikat, kuten esimerkiksi miksi Uskaliaiden piti kiljua koko ajan juostessaan (ja miks koko ajan piti juosta??), nousi mieleen, kun pääsi yli Nälkäpelin kopio -fiiliksestä.

Lopputulos: 7,5/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti