Supermodel on amerikkalaisen indie rock-bändi Foster The People:n toinen sudioalbumi. Suomen virallisen listan sijalla 50 käyneeltä levyltä on julkaistu kolme singleä: Coming of Age, Pseodologia Fantastica ja Best Friend. Levyn on tuottanut yhdessä bändin kanssa brittiläinen Paul Epworth.
+ Supermodel kritisoi biisien aiheillaan yhteiskunnissamme esiintyviä virheitä ja ongelmia ja sosiaalisen median vääristämää ajattelutapaa muista ihmisistä. Pidin tästä teemasta.
+ Albumi on yhtenäinen, tasainen ja passelin mittainen.
+ Tälle levylle on kaksi täydellistä kuunteluympäristöä: kiitäessäsi kulkuneuvolla x yksin läpi hämärtyvän illan ja istuessasi korkealla paikalla katselemassa auringonnousua.
- Aiheisiin nähden osa biiseistä kuulostaa ulkoisesti liian iloiselta. Sanat ja melodiat eivät luo samaa tunnelmaa.
- Biiseistä uupuu mieleenpainuvuus ja erityislaatuisuus. Supermodel:n yhdelläkään kappaleella ei ole lähellekään Pumped Up Kicks:n stop the press -vaikutusta.
- Levy on ihan ok, mutta ei upea. Supermodel ei herätä minkäänlaisia vahvoja tunteita: ei vihaa, ei rakkautta, ei halua tanssia, ei itkeä, ei kylmiä väreitä.
4-/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti